Jäänteitä -ääniteos, työryhmä Pietu Arvola, Olli-Pekka Tennilä, Nina Sääskilahti

Kuinka voi suojella sitä mistä emme tiedä? Tuntemattomia eliölajeja, jotka ovat näkymättömissä ja kuulemattomissa. Ehkä meidän on ensin kysyttävä, kuinka tiedämme sen, minkä tiedämme. Teknologia, ihminen ja luonto kietoutuvat toisiinsa ääniteoksessa, joka esittää havaitsemisen tapahtuman ja tietämisemme rajat. Ääniteos on syntynyt Mustankorkean jätekeskuksen ja Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon ympäristöissä. Teos on toteutettu osana Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen tutkimushanketta Taide, ekologia ja ihmisen monimuotoinen luontosuhde (Koneen säätiö 2020-2022). Osallistu tutkimukseen vastaamalla ääniteosta koskevaan kyselyyn täällä.

---

Ekologinen kompensaatio, Anna-Kaisa Tupala, Sami El Geneidy ja Lasse Leipola

Onko luonnolle aiheutuva haitta hyvitettävä? Miten sen voi tehdä? Kenen vastuulla se on? Ohjelmassa tutkitaan kahden läheisen kompensaatiokäsitteen, ekologisen ja päästö- eli hiilikompensaation, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä niiden näkyvyyttä tulevaisuuden yhteiskunnassa. Vieraanamme aiheesta on keskustelemassa Lasse Leipola, pitkän linjan toimittaja ja ilmastoasiantuntija Finnwatchista.

Sami El Geneidy on Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin projektipäällikkö Sustainability for JYU -hankkeessa, jonka tarkoituksena on selvittää Jyväskylän yliopiston kaikki ilmasto- ja luontohaitat sekä löytää keinoja haittojen vähentämiseen ja kompensointiin. Geneidy on ympäristöjohtamisen väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Anna-Kaisa Tupala on ekologisen kompensaation väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistosta. Hän perehtyy väitöstutkimuksessaan menetelmän soveltuvuuteen kansalaistasolle. Tupala toimii tutkijana myös JYU.Wisdom-resurssiviisausyhteisössä ja on kiinnostunut tieteenalojen rajat ylittävästä jaetusta ymmärryksestä monimutkaisten ympäristöongelmien ratkaisemisessa.

---

Ilmastoahdistus, Katri Savolainen ja Panu Pihkala

Ilmastoahdistus. Tältä käsitteeltä et varmastikaan ole voinut välttyä viime vuosien aikana ilmastonmuutokseen liittyvässä keskustelussa. Mutta mitä ilmastoahdistus itseasiassa tarkoittaa ja ilmeneekö sitä myös nuorilla? Onko ilmastoahdistus negatiivisesta kalskahduksestaan huolimatta hyvä vai huono asia? Saako se meitä tarttumaan toimeen vaiko kenties lamaannuttaa? Muun muuassa näitä asioita pohtivat Katri Savolainen ja Panu Pihkala.

---

En minä, mutta muut -ilmiö, Matleena Käppi ja Silja Tuunanen

“Suomen ei pidä pienenä maana pyrkiä vähentämään päästöjään, koska ilmastonmuutoksen ratkaiseminen on isompien valtioiden, kuten Kiinan ja Intian tehtävä!” Kuulostaako tutulta? EMMI-ilmiö eli “En minä, mutta muut”-ilmiö kuvaa ympäristöongelmiin liittyvän vastuun siirtämistä itseltä tai omalta ryhmältä toisille. EMMI-ilmiön nimeäjät Matleena Käppi ja Silja Tuunanen keskustelevat ilmiön psykologisista taustoista ja sen yhteiskunnallisista vaikutuksista. Älä EMMI, vaan ole osa ratkaisua!

Katso EMMI-ilmiötä käsittelevän jakson lähdeluettelo tästä.

---

Ympäristökesä: Ekologinen jälleenrakennus, Teea Kortetmäki ja Mari Pantsar

Suomessa puhuttiin jälleenrakennuksesta viimeksi 1940-luvulla sotien jälkeen, mutta nyt sana on taas noussut keskusteluun kahdestakin suunnasta. Ensin BIOS-tutkimusyksikkö totesi, että ekologisen jälleenrakennuksen aika on nyt. Sitten tuli koronaviruspandemia ja mediassa on alkanut vilahdella puheita koronan jälkeisestä jälleenrakennuksesta pandemian jälkimaininkien yli selviämisen ehtona. Mitä on ekologinen jälleenrakennus, miksi se on tärkeää juuri nyt, ja hukkuuko se pandemian jälkeisen rakennusurakoinnin alle?

Mari Pantsar (PhD) on Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitran hiilineutraali kiertotalous -teema-alueen johtaja. Hän on myös ympäristö- ja ilmastoministerin asettaman valtakunnallisen, koronapandemiasta kestävästi selviämiseen liittyvän Kestävä elvytys -työryhmän toinen puheenjohtaja.

Teea Kortetmäki (PhD) on JYU.Wisdomin tutkijatohtori. Hän on yhteiskunnallisen ympäristötutkimuksen kautta paneutunut mm. ympäristöetiikan ja oikeudenmukaisuuden kysymyksiin, ruokajärjestelmien kestävyyteen sekä reiluun kestävyysmurrokseen. Hän on myös ollut mukana tekemässä Suomen Ilmastopaneelin selvityksiä ilmastotoimien sosiaaliseen kestävyyteen ja hyväksyttävyyteen liittyen.

---

Ympäristökesät 1970-1971, vieraana Hannu Halinen

Puskakollektiivin toimittama keskustelu vuosien 1970–1971 suurissa ympäristövuosissa Jyväskylän Kesän pääsihteerinä toimineen Hannu Halisen kanssa. Millainen maailma oli 50 vuotta sitten? Mitä ympäristönsuojelu silloin tarkoitti, ja puhuttiinko jo esimerkiksi ilmastonmuutoksesta?

---

Puskakollektiivin toimittama ohjelmisto

Puskakollektiivi on vuonna 2017 perustettu kahdeksan naisen teatteriseurue Jyväskylästä. Radion toimittaminen oli heille aivan uusi ja jännittävä aluevaltaus. Radio Jyväskylän Kesässä kuultiin Jyväskylän Kesä -festivaaliin liittyvää, vahvasti Puskiksen näköistä ohjelmaa, joka taatusti poikkeaa totutusta.

Radiokokonaisuudessa muun muassa vierailtiin Kaj Chydeniuksen mökillä ja pureuduttiin Kesän skandaaleihin, kuten vuoden 1966 suureen suutelumielenosoitukseen jota pidettiin aikanaan hyvinkin radikaalina.

Ääneen pääsi festivaalin tekijöitä ja artisteja historiasta nykypäivään. Radiossa vierailivat Ritva Oksanen, Jukka Nousiainen, Kaj Chydenius, Iiro Rantala ja Teatterikoneen Annu Sankilampi Aino Aallon roolissa. Kesän historian mielenkiintoisiin käänteisiin johdattivat festivaalin entiset tekijät emeritus-suurlähettiläs Mikko Pyhälä, suurlähettiläs Hannu Halinen ja 1960-luvulla Jyväskylän Kesän ohjelmajohtajana vaikuttanut Olli Alho. Festivaalituotannosta koronan ja poikkeustilan aikaan kertoi nykyinen tuotantotiimi.